Koliikkilapsi ja imetys
1) Ruokkiminen molemmista rinnoista samalla syöntikerralla
2) Liian runsas heruminen
3) Vieraat proteiinit äidinmaidossa
4) Nälkä

Koliikkivinkit

Koliikkia epäillään nykyisin melkein aina, kun pieni vauva on ärtyisä tai itkeskelee, mikä on ehkä paikallaankin, koskapa emme tiedä, mitä koliikki on. Koliikkiin ei ole olemassa hoitoa, joskin monenlaista lääkitystä ja käyttäytymisohjeita on kokeiltu - ilman todistettua vaikutusta. Jokainen taitaa tuntea jonkun, jonka vauvan koliikkiin on auttanut jokin tietty hoitomuoto. Näyttää myös, että melkein mikä tahansa hoitoyritys tepsii ainakin vähän aikaa.

Koliikkilapsi ja imetys

Koliikin syytä ei tiedetä, syitä voi olla monia tai eri tapauksissa eri syitä. Tässä artikkelissa esitellään neljä selvää syytä, joissa koliikkioireet liittyvät nimenomaan imetyksen ongelmiin. Näissäkin tapauksissa oletetaan, että lapsi kasvaa normaalissa tahdissa ja on muuten hyväkuntoinen.

1) RUOKKIMINEN MOLEMMISTA RINNOISTA SAMALLA SYÖNTIKERRALLA (VÄÄRÄ ETUMAITO/TAKAMAITO -SUHDE)

Vieläkin törmää välillä käsitykseen, että olisi hyvä imettää joka syötöllä molemmista rinnoista. Mistä tällainen uskomus on saanut alkunsa, en tiedä, mutta ohjeen noudattamisesta voi seurata ongelmia.

Rinnasta tulevan maidon koostumus muuttuu lapsen ruokailun aikana. Esimerkiksi maidon rasvamäärä kasvaa koko ajan siitä alkaen, kun lapsi aloittaa imemisen (puhutaan rasvaisemmasta "takamaidosta" ja laihemmasta "etumaidosta"). Jos äiti tarjoaa aina toista rintaa ennen kuin lapsi on ehtinyt "syödä loppuun" ensimmäisestä, lapsi ei saa kaikkein rasvaisinta maitoa. Tästä voi seurata, että lapsi saa vähemmän energiaa (kaloreita), mistä taas seuraa, että lapsi pyrkii syömään useammin. Jos lapsen nauttiman maidon määrä on suuri (koska maito on "laihaa"), voi seurata pulauttelua.

Koska maito ei ole tarpeeksi rasvaista, maito siirtyy vatsasta suoleen nopeammin ja suoleen tulee yhtäaikaa liian suuri määrä maitosokeria (laktoosia). Laktoosia pilkkova valkuaisaine ei ehkä pysty käsittelemään näin suurta määrää tarpeeksi nopeasti ja lapsi alkaa oireilla samoin kuin laktoosi-intoleranssissa: itkua, ilmavaivoja, vihreän, vetisen ulosteen rajua ulostamista. Tätä voi tapahtua jopa heti ruokailun aikana.

Näillä lapsilla ei siis ole laktoosi-intoleranssia (joka on erittäin harvinaista lapsilla), vaan heillä on ongelmia laktoosin käsittelyssä, koska heidän äitinsä eivät ole saaneet oikeaa tietoa rintaruokinnasta. Oikea hoito ei ole siirtyminen laktosittomaan korvikkeeseen, vaan:

a) Älä imetä kellon mukaan. Äidit ympäri maailman ja kautta aikojen ovat imettäneet lastaan tietämättä mitä kello kulloinkin on. Imetyksessä on eniten ongelmia äideillä yhteisöissä, joissa jokaisella on kello, ja vähiten ongelmia siellä, missä kenelläkään ei ole kelloa.

b) Imetä lasta yhdestä rinnasta kerrallaan, niin kauan kuin lapsi itse tahtoo, siis kunnes lapsi itse irroittaa otteensa kunnolla tai nukahtaa rinnalle. Jotkut (varsinkin aivan pienet) lapset voivat kyllä pitää rintaa suussa vaikka kaksi tuntia, mutta varsinaisesti imevät ja nielevät vain muutaman minuutin silloin tällöin. Tällöin lapsen saama maito saattaa pitkästä rinnallaoloajasta huolimatta olla melkein kokonaan vähärasvaista etumaitoa. Jos lapsesi tekee näin ja lakkaa imemästä pian rinnalle päästyään, voit yrittää saada häntä syömään paremmin heruttelemalla (lypsämällä) maitoa suoraan suuhun.

c) Seuraavalla syöttökerralla aloita tarjoamalla lapselle toista rintaa ja toimi sen kanssa samoin ohjein.

d) Rinnat sopeutuvat pian uuteen tapaan, eikä äiti joudu kärsimään rintojen täyttymisestä liikaa eikä toispuoleisuudesta.

e) Aivan kuten ei pidä imettää "säännön" mukaan joka kerta molemmista rinnoista, ei myöskään "rinta per ruokinta" saa muodostua säännöksi. Anna lapsen itsensä päättää milloin hän on saanut rinnasta tareeksi (lypsä maitoa hänen suuhunsa, jos täytyy, jotta hän jatkaisi nielemistä pidempään) mutta jos hän tahtoo lisää, tarjoa toista puolta.

f) joissakin tapauksissa voi olla hyödyksi imettää lasta kaksi syöttökertaa peräkkäin samasta rinnasta, ja sitten taas kaksi seuraavaa toisesta rinnasta. Tai jos syöttökertoja on vaikea erottaa toisistaan koska vauva tahtoo rintaa vähän väliä: syötä yhdestä rinnasta kaksi tai kolme tuntia peräkkäin.

g) tätä ongelmaa pahentaa, jos lapsen imuote on huono. Napakka ja laaja imuote on suorastaan avain helppoon, onnistuneeseen imetykseen.

h) Joissakin tapauksissa laktaasin (entsyymi, joka pilkkoo laktoosia) antaminen lapselle ennen jokaista syöttöä lievittää oireita. Suomalaiset lastenlääkärit eivät tunne tätä amerikkalaista käytäntöä, eikä Suomen markkinoilta löydy amerikkalaisia ohjeita vastaavaa tuotetta (2-4 tippaa ennen jokaista syöttöä). Apteekista saa Kerulact -nimisiä tippoja, jotka laitetaan maitoon ja annetaan vaikuttaa maidossa 24 tuntia. Kun maito on rinnassa, moinen peukalointi on tietenkin mahdotonta. Joka tapauksessa Dr. Newmankin huomauttaa, että laktaasin antaminen lapselle auttaa vain joskus ja tulee todella kalliiksi.

2) LIIAN RUNSAS HERUMINEN

Jos lapsi saa liikaa maitoa liian nopeasti, seurauksena saattaa olla itkuilua, ärtyisyyttä rinnalla ja "koliikin" oireita. Tässä tapauksessa on tyypillistä, että lapsen paino lisääntyy oikein hyvin.

Liian runsas heruminen voi olla kyseessä, kun lapsi aloittaa syömisen normaalisti, mutta muutaman sekuntin tai minuutin päästä alkaa yskiä, tikahtua tai rimpuilla rinnalla. Hän irroittaa ehkä otteensa rinnasta ja usein äiti huomaa maidon suorastaan suihkuavan rinnasta. Lapsi yrittää rinnalle uudelleen, mutta voi kitistä ja päästää pian taas irti. Lasta saattaa häiritä maidon vuolas erittyminen, ja sitten taas turhauttaa kun virtaus tasoittuu.

Tällainen voi olla todella raskasta kaikille osapuolille. Joskus harvoin lapsi saattaa usean viikon yrityksen jälkeen jopa kokonaan kieltäytyä enää syömästä rinnalla, tavallisimmin noin kolmen kuukauden iässä.

Mitä voi tehdä?

a) Jos et ole tähän asti tehnyt niin, yritä ruokkia lasta vain yhdestä rinnasta per syöttökerta. Joissakin tapauksissa voi auttaa kun tarjoat samaa rintaa kahdella, jopa kolmella syötöllä peräkkäin ennenkuin vaihdat toiseen rintaan. Jos käyttämätön rinta tuntuu epämukavan täydeltä, voit lypsää sitä mutta vain sen verran että olosi helpottuu.

b) Yritä ennakoida lapsen nälkä ja syöttää ennenkuin hän nälkäisyyttään suorastaan hyökkää rinnan kimppuun. Älä yritä pitkittää syöttöväliä antamalla vettä (täysimetetty lapsi ei tarvise vettä edes troppisessa helteessä) tai tuttia. Liian nälkäisen lapsen raivokas rinnan kimppuun käyminen aiheuttaa normaalia voimakkaamman herumisrefleksin. Tarjoa siis rintaa heti lapsen ensimmäisestä nälän merkistä (ei ole synti tarjota rintaa vahingossa muuhunkin kuin nälän kitinään). Nukkuvan lapsen ensimmäisiin tuhinoihin kannattaa tarjota rintaa jo ennenkuin lapsi edes kunnolla herää.

c) Tee imetystilanteesta mahdollisimman rauhallinen ja rentoutunut. Kovat äänet, kirkkaat valot ja liikkeet eivät helpota ongelmallista imetystä.

d) Makuullaan imettäminen saattaa joskus auttaa huomattavasti. Jos imettäminen kyljellään ei vielä tepsi, yritä imettää selälläsi maaten, lapsi vatsasi päällä. Painovoima auttaa vaimentamaan maidon vuolasta herumista.

e) Jos ehdit, lypsä vähän "liikoja" maitoja ulos (parikymmentä millilitraa) ennenkuin tarjoat rintaa lapselle.

f) Lasta saattaa häiritä kun maito tulee liian vauhdilla, mutta sitten ärsyttää kun virtaus hidastuu liikaa. Jos epäilet, että lapsi kiukuttelee kärsimättömyyttään koska maitoa ei tule yhtä nopeasti kuin aluksi, voit auttaa lasta heruttelemalla rintaa lypsämisen tavoin lapsen syödessä.

g) Tätäkin ongelmaa pahentaa, jos lapsen imuote ei ole hyvä. Hyvä imuote on avain vaivattomaan imetykseen.

h) Rintakumi voi auttaa, mutta käytä sitä vain jos mikään muu ei ole toiminut ja silloinkin yritä edelleen löytää keinoja pitää rintakumin käyttö vain väliaikaisena apuna.

i) Viimeisenä keinona, ruoki lapsesi omalla lypsymaidollasi pullosta mielummin kuin siirryt korvikkeeseen.

3) VIERAAT PROTEIINIT ÄIDINMAIDOSSA

On tutkittu, että jotkin proteiinit (valkuaisaineet) äidin ruokavaliossa saattavat erittyä hänen maitoonsa ja vaikuttaa lapseen. Yleisintä tämä on lehmän maidon proteiinien kohdalla. Tämä proteiinien (ja muiden aineiden) siirtyminen äidin maitoon ei itsessään ole mikään paha asia, mutta joskus lapsi voi reagoida allergisesti maidon kautta aineisiin, joita äiti on syönyt. Näin, vaikka äiti itse ei olisi allerginen millekään.

Siispä hoidettaessa koliikkista rintaruokittua lasta, yksi askel voisi olla, että äiti lopettaa maitotuotteiden käytön. Tämä tarkoittaa maitoa, juustoa, jugurttia, jäätelöä... kaikkea, mikä sisältää maitoa.

Huomaa, että yliherkkyys maidon valkuaisaineelle EI ole sama kuin laktoosi-intoleranssi. Äiti, jolla itsellään on laktoosi-intoleranssi, voi aivan hyvin imettää lastaan.

Suositeltava menettely:

a) Äiti välttää maitotuotteita 7 - 10 päivää.

b) Jos mitään muutosta ei ole havaittavissa, äiti voi palata käyttämään maitotuotteita.

c) Jos lapsen "koliikki" näyttäisi helpottavan, äidin pitäisi vähitellen lisätä maitotuotteita ruokavalioonsa, jos ne ovat olleet normaali osa hänen ruokavaliotaan (maitoa ei kuitenkaan tarvitse juoda voidakseen imettää). Jotkut lapset eivät siedä maitotuotteita äidin ruokavaliossa lainkaan (ja saavat oireita jopa naudan lihasta), mutta useimmat sietävät jonkin verran. Hitaasti kokeilemalla tasapainotilanteen pitäisi löytyä.

d) Jos olet huolissasi kalsiumin saannistasi, ota kalsium "purkista". Viikko-pari maidotta ei vielä aiheuta lisäkalsiumin tarvetta, mutta pidemmän päälle on maidottomalla ruokavaliolla ehkä varminta ottaa lisäkalsiumia 1000 mg päivässä. Vaikka onkin näyttöä siitä, että imetys suojaa naista myöhemmin osteoporoosilta silloinkin kun lisäkalkkia ei oteta. Lapsi saa joka tapauksessa kaiken tarvitsemansa kalsiumin äidinmaidossa.

e) Lapsi voi herkistyä äidinmaidon kautta muullekin kuin lehmänmaidolle. Suomessa suositellaan ennen maitotuotekokeilua jättämään koliikki- tai allergiaoireilevan lapsen äidin ruokavaliosta ensin kaikki ns. yleisesti allergisoivat ruoka-aineet. Katso allergiakirjoitusta näillä samoilla sivuilla tai kysy neuvolasta. Kovin radikaaleihin ruokavaliokokeiluihin ei kannata ryhtyä omin päin pitkäksi aikaa.

f) Näissä tapauksissa ei ehkä ole kysymys allergisesta reagoinnista, mutta joitakin lapsia on auttanut, kun äiti on jättänyt pois kahvin ja teen (ilmeisesti kofeiini on ollut ongelma) ja/tai pullat, limsat (etenkin kolajuomat) ja muut paljon valkoista sokeria sisältävät herkut.

4) NÄLKÄ

Aivan virallisissakin yhteyksissä, jopa neuvoloissa, saattaa vieläkin törmätä vanhoihin imetyssuosituksiin, joissa annetaan tarkkoja ohjeita tuntimääristä, joiden pitäisi kulua syöttöjen välillä (yleensä puhutaan neljästä tunnista) tai kuinka kauan syöttämisen pitäisi kestää ja missä vaiheessa yösyömisen pitäisi loppua jne.

Imettäminen kellon ja/tai kalenterin mukaan voi aiheuttaa paljon ongelmia. Maidon tuotantohan riippuu siitä, kuinka paljon rintaa käytetään. Lapsella on luonnostaan keinot ja tieto siitä, kuinka kauan ja kuinka usein juuri hänelle on parasta ruokailla.

Siksi nykyisin puhutaan lapsentahtisesta imetyksestä. Kyseessä ei ole vain "taas uusi suositus", vaan imetyksen mekanismeja ja äidinmaitoa ravintona on vakavasti alettu tutkia vasta jonkin aikaa sitten. "Neljän tunnin" ohjeet on aikanaan laadittu hyvässä uskossa, mutta oikeaa tietoa niiden takana ei ole ollut.

Kellon hylkääminen ja siirtyminen lapsentahtiseen imetykseen on monessa perheessä parantanut niin rinnalla rimpuilua, jatkuvaa itkemistä kuin vatsavaivojakin. Tässä joitakin suuntaviivoja lapsentahtisuuteen.

a) Lapset ovat yksilöitä. Naapurin, tuttavan tai lastenhoito-oppaan vauvoihin vertailu ei kerro sinun lapsestasi mitään. Yritä järjestää rauhallista aikaa olla vauvan kanssa lähekkäin, kuunnella hänen viestejään, mukautua hänen rytmiinsä.

b) Varsinkin aivan nuorille vauvoille on aivan luonnollista, että jos rinta on vapaasti saatavilla, vauva ruokailee jopa monta kertaa tunnissa tai viihtyy rinnalla tunteja melkein yhtämittaisesti.

c) Rintaa kannattaa tarjota ensimmäiseksi vauvan jokaiseen itkuun. Vaikka sillä kertaa ei olisikaan kyse nälästä, ei ole synti tarjota rintaa aivan lohdunkin vuoksi.

d) Vauvan rytmit paitsi ovat yksilölliset, myös vaihtelevat. Vaikka vauvasi olisi tähän asti syönyt kolmen tunnin välein, se ei kerro mitään huomisesta. Melkein kaikki vauvat käyvät läpi toisaalta rinnan hylkimisen kausia ja toisaalta tiheän imemisen kausia (joilla tilataan lisää maitoa kasvuharppauksia varten). Jos aiemmin harvoin syönyt vauva muuttuu itkuiseksi, kannattaa kokeilla onko kyse halusta päästä useammin rinnalle.

e) Jos epäilet, että teillä on ongelmia lapsentahtisuuden kanssa, voit pitää päivän tai parin imetysmaratonin, jonka aikana pyrit olemaan mahdollisimman paljon mahdollisimman lähellä vauvaa. Varaa itsellesi viihdykettä - puhelin, kirjoja, videot - ja syötävää ja juotavaa. Isommille lapsille muita leikittäjiä. Ja pidä rintaa saatavilla.

Ja lopuksi imetystukilistan kootut koliikkivinkit

Koliikki tai sen epäily nousee esiin aika ajoin imetystukilistan keskusteluissa, kun listalaisten vauvat joutuvat sen kohtaamaan. Joissakin tapauksissa ei apua ja helpotusta ole löytynyt ennenkuin koliikki on "itsestään" loppunut, niin kuin se onneksi tekee. Joissakin tapauksissa apua vauvan koliikista tai ihan vain vatsavaivoista johtuviin itkuihin on ollut:

• Vyöhyketerapiasta. Jo pari käyntiä lapsista tietävällä vyöhyketerapeutilla voi auttaa, kannattaa varmasti aina kokeilla jos mahdollsita. Jostakin syystä kuitenkin monilla vyöhyketerapeuteilla on vanhentunutta tietoa imetyksestä. Varaudu kohteliaasti olemaan huomioimatta ohjeita "pidentää ruokailuvälejä ja antaa vettä jotta suolisto saisi levätä".
• Vauvahieronnasta. Ohjeita ei välttämättä tarvita, rapsuttele ja sivele vain lastasi paljon, kaikissa mahdollisissa tilanteissa, hiero pikku massua hellästi, hytkyttele vauvaa.
• Magnesiamaidosta, jota saa apteekista. Tätä "koliikkivinkkiä" (annostus 1/3 teelusikallista kerran päivässä) on tarjottu mm. kätilöopistolta, ja joitakin se tuntuu auttaneen. Magnesiamaitoa ei kuitenkaan suositella alle 6-vuotiaille. Kysy lääkäriltä!
• Maitohappobakteereista (mm. lactophilus tai gefilus apteekista tai DSS-junior luontaistuotekaupasta). Esimerkiksi äidin antibioottikuurin yhteydessä maitohappobakteeria voivat ottaa sekä äiti että lapsi.
• Vauvan pitämisestä lähellä, kanniskelusta. Vauvan kantaminen rintarepussa tai mielummin jonkinlaisessa kantoliinassa paitsi rauhoittaa, myös ehkäisee ilmavaivoja ja ehkä koliikkiakin - pienelle lapselle on luonnotonta tulla jätetyksi yksin makailemaan.
• Vaikka koliikin syytä ei tiedetä, sitä kannattaa aina, kaikin keinoin, pyrkiä hoitamaan. Vanhemmillakin on kaiken väsymyksen keskellä parempi olo, kun he tietävät, ettei lapsen tuskaa ainakaan ole väheksytty.

Ja vielä Jack Newmanin sanoin:

"Ole kärsivällinen: oli ongelma mikä tahansa, se yleensä helpottaa ajan myötä. Päivät ja yöt voivat ongelmien keskellä tuntua kestävän ikuisuuden, mutta viikot ja kuukaudet suorastaan lentävät."

Written by Jack Newman MD, FRPC

Newmanin luvalla suomentanut ja pari imetystukilistalla omaksuttua tiedon jyvää (lähinnä nälkä-osio & vinkit) lisännyt

Karla Loppi (Kasparin 9/98 äiti)